Psykologinen joustavuus on taito, jota meillä ihmisillä ei luonnostaan ole kovinkaan paljoa. Tämä johtuu siitä, että aivomme ovat kehittyneet sopeutumaan täysin erilaiseen ympäristöön kuin se, missä me tällä hetkellä elämme. Asiat, jotka auttoivat esi-isiämme selviämään petoeläinten hampailta, eivät olekaan toimivia tapoja selviytyä organisaatiomuutoksesta tai joka viikko päivittyvistä koronaohjeistuksista. Pakeneminen, vastaan taistelu tai piiloutuminen eivät meitä näissä tilanteissa auta. Tämän vuoksi meidän tulisikin kehittää uudenlaisia selviytymismalleja aivojen automaattisten mallien rinnalle.
Mitä on psykologinen joustavuus?
Psykologinen joustavuus on käsite hyväksymis- ja omistautumisterapiasta, josta on viime vuosikymmeninä alettu ammentaa oppeja myös työhyvinvoinnin tukemiseen. Psykologinen joustavuus on taito, jonka on määritelty koostuvan seuraavista kolmesta osataidosta:
Tietoinen läsnäolo, eli kyky olla tietoisesti läsnä tässä hetkessä, sen sijaan että olisimme ajatuksissamme joko menneissä tapahtumissa tai huolehtisimme esimerkiksi tulevaisuudesta
Hyväksyntä, eli taito hyväksyä omat tunteet ja ajatukset, sekä sellaiset asiat ympäristössämme mihin emme voi vaikuttaa. Hyväksyntä ei tarkoita sitä, että pitäisimme näistä asioista tai passivoituisimme täysin, vaan sitä, että voimme hyväksyä näiden olemassa olon vastaan taistelematta.
Sitoutuminen arvojen mukaiseen toimintaan, eli taito tiedostaa itselle tärkeät elämän arvot ja sitoutua toimimaan näiden mukaisesti arjessa.
Miten psykologisen joustavuuden puute näkyy arjessa?
Kuten jo alussa mainitsin, emme ole luontaisesti psykologisesti joustavia. Olemme siis taipuvaisia murehtimaan menneitä tai stressaamaan tulevaa. Saatamme luontaisesti kamppailla omia tunteita vastaan tai pyrkiä välttelemään tilanteita, joissa ikäviä tunteita saattaisi herätä.
Psykologinen joustamattomuus voi näkyä arjessamme mm. siten, ettemme erota ajatuksiamme faktoista. Mielemme on altis näkemään ympäristössä uhkia, ja tämä alttius korostuu tilanteissa, joissa olemme väsyneitä tai stressaantuneita. Tästä johtuen saatammekin tulkita tilanteen negatiivisemmaksi tai uhkaavammaksi kuin se todellisuudessa on. Töissä sattuneen virheen jälkeen ajattelemme, että virheen vuoksi kaikki ajattelevat meidän olevan surkea työntekijä, vaikka tämä ei pitäisikään paikkaansa. Psykologinen joustamattomuus saa silti meidät uskomaan omien ajatuksiemme olevan tosia - ja näin ollen saattaa lisätä stressin määrää.
Lisäksi psykologinen joustamattomuus voi näkyä kamppailuna omia tunteita vastaan. Sen sijaan että esimerkiksi hyväksyisimme stressin inhimillisenä reaktiona muuttuvaan tilanteeseen, saatamme ajatella, ettei näin saisi tuntea, vaan kaikki pitäisi kestää mukisematta. Ärsyynnymme omasta stressistä: Miksi minusta tuntuu tältä? Ja huomaamattamme lisäämme luonnollisen stressin päälle vielä stressin omasta stressistä. Saatamme kieltää omaa väsymystä tai ärsyyntymistä, jäämme murehtimaan asiaa yksin tai syyttelemme itseämme tilanteesta.
Usein yrityksemme hallita ongelmaa ovat osa ongelmaa
Ihmisinä olemmekin siitä yksinkertaisia, että tahdomme useimmiten päästä eroon tunteista, jotka tuntuvat meistä ikäviltä. Ja mielellään niin pian kuin mahdollista. Tästä seuraa valitettavan usein valintoja, jotka eivät pitkässä juoksussa helpotakaan meitä eivätkä vie meitä kohti sellaista arvojemme mukaista elämää.
Jollekin tämä tarkoittaa tahdin kiristämistä töissä, koska oman väsymyksen myöntäminen tuntuisi epäonnistumiselta. Toiselle tämä tarkoittaa jatkuvaa valittamista töissä ilman konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Kolmas salailee omaa epävarmuutta ja yrittää kaikin voimin pitää yllä kulissia osaavasta ja aina itsevarmasta työntekijästä. Jokaisella meistä on joitain tällaisia tapoja, koska kuten mainitsin, olemme luonnostamme psykologisesti joustamattomia.
Mielestäni on tosin lohdullista, että kaikki me olemme yhdessä epärationaalisesti toimivien mieltemme kanssa. Kun hyväksymme sen tosiasian, että saatamme omalla ajattelulla ja toiminnalla usein lisätä omaa stressiämme, voimme kiinnittää asiaan huomiota ja valita myös toisenlaisia toimintamalleja.
Miten voin kehittää psykologista joustavuutta?
Psykologista joustavuutta on mahdollista vahvistaa kuten mitä tahansa muutakin taitoa. Olennaista on lähteä tarkkailemaan omia ajatuksia, tunteita ja toimintamalleja: millaisia ajatuksia mielessäni liikkuu hankalina hetkinä? Millaisia tunteita minun on hankala hyväksyä itsessäni? Millaisin tavoin pyrin pääsemään stressistä tai hankalista tunteista eroon? Ovatko nämä tavat linjassa arvojeni kanssa? Vievätkö ne minua kohti minulle tärkeitä asioita vai niistä pois päin?
Psykologinen joustavuus ei ole taitoa päästä eroon stressistä ja negatiivisista tunteista, mutta sitä kehittämällä voimme lisätä elämässämme arvojen mukaista toimintaa ja auttaa itseämme eteenpäin hankalissakin tilanteissa. Sen sijaan, että toimintamme päämotiivi olisi stressistä eroon pääseminen, psykologinen joustavuus mahdollistaa toiminnan kohti meille tärkeitä asioita, niin töissä kuin niiden ulkopuolella. Ei ilman stressiä ja ikävältä tuntuvia tunteita, vaan niiden kanssa.
Kiinnostuitko psykologisen joustavuuden kehittämisestä? Ota yhteyttä Työdynamoon ja kysy lisää!